Tapaus Takametsä -draamavierailu - Luonto

TAPAUS TAKAMETSÄ Toiminnallinen metsälähettiläsvierailu Teksti: Kristiina Tiainen Kuvitus: Varpu Määttänen

 

 

Sisällys: Lukijalle ........................................................................................3 Ympäristökasvatusta draaman keinoin .............................................. 4 Draaman ohjaamisesta .................................................................... 6 Ennakkotehtävät .............................................................................7 TAPAUS TAKAMETSÄ - TOIMINNALLINEN METSÄLÄHETTILÄSVIERAILU .............8 ALOITUS: Mennään metsään ............................................................8 AIHEEN KÄSITTELY: Tapaus takametsä ............................................ 10 LOPETUS: Miten tämä liittyy minuun? ........................................... 13 Liitteet ........................................................................................ 15                                    

   

  2  

 

Lukijalle

  Luonto-­‐Liitto   järjestää   kouluille   maksuttomia   ilmasto-­‐,   metsä-­‐,   peto-­‐   ja   Itämeri-­‐teemaisia   kouluvierailuja.  Luonto-­‐Liiton  kouluttamat  lähettiläät  ovat  vuosien  varrella  kiertäneet  ympäri   Suomea   peruskouluissa,   lukioissa   ja   ammatillisissa   oppilaitoksissa   pitämässä   teemallisia   oppitunteja.         Metsäaiheiset  kouluvierailut  on  suunnattu  yläkoulujen  8.-­‐  ja  9.-­‐luokkalaisille.  Metsälähettiläs-­‐ vierailu   tukee   koulujen   ympäristökasvatustyötä,   lisää   oppilaiden   tietoisuutta   metsäasioista   sekä   rohkaisee   heitä   osallistumaan   omaa   lähiympäristöään   koskevaan   keskusteluun.     Kädessäsi   on   Luonto-­‐Liiton   uusi,   toiminnallinen   metsälähettiläsvierailumateriaali.   Toiminnallisen   kouluvierailuohjelman   muoto   on   prosessidraama,   jonka   kehyskertomuksena   on   draamatarina   erään   kuvitteellisen   8.-­‐luokkalaisen   suhteesta   omaan   lähimetsäänsä.   Ohjelman   aikana   saadaan   tietoa   metsistä   sekä   niiden   hoidosta   ja   suojelusta   draaman   aidonkaltaisten   tilanteiden   myötä.   Välillä   herkistytään   eläytymällä   metsän   rooliin   sekä   tarinan   eri   henkilöiden   tilanteisiin   ja   tunteisiin.   Koko   kouluvierailuohjelman   ajan   pyritään   houkuttelemaan   oppilaita   pohtimaan   omia   arvojaan   ja   asenteitaan   saatuihin   tietoihin   ja   tunteisiin   pohjautuen.   Lopuksi   etsitään   yhdessä   vaihtoehtoisia   ratkaisuja   ja   tuodaan   aihe   omakohtaiseen  arkipäiväiseen  toimintaan.       Prosessidraaman  myötä  tehdyt  harjoitteet  voivat  auttaa  oppilaita  löytämään  uusia  puolia  niin   itsestään,  toisistaan  kuin  käsiteltävästä  aiheesta.  Draaman  kautta  opitut  kommunikaatiotaidot   (aktiivinen   kuuntelu,   itsensä   ilmaiseminen,   dialogi),   tunnetaidot,   yhteistyötaidot,   kriittinen   ajattelu,   ongelmanratkaisutaidot   sekä   epävarmuuden   ja   ristiriitaisuuksien   sietäminen   ovat   juuri  niitä  taitoja,  joilla  nykypäivän  haastavia  ongelmia  voidaan  yhteisvoimin  ratkaista.     Tämä   materiaali   on   laadittu   osana   EU:n   Youth   in   Action   -­‐hanketta.   Hanke   on   rahoitettu   Euroopan   komission   tuella.   Suomessa   Youth   in   Action   -­‐ohjelman   hallinnoinnista   ja   toimeenpanosta  vastaa  CIMO,  joka  on  kansainvälisen  liikkuvuuden  ja  yhteistyön  asiantuntija-­‐   ja  palveluorganisaatio.     Lämmin  kiitos  Jaana  Hiltuselle  ja  Raquel  Benmerguille  draamatarinan  kommentoinnista  sekä   isosta  inspiraatiosta!     Antoisia  hetkiä  metsädraaman  parissa  kaikille!          

 

3  

 

Ympäristökasvatusta draaman keinoin

  Kaikessa   ympäristökasvatuksellisessa   toiminnassa   tavoitteena   on   ympäristövastuullisuus   eli   halu   ja   kyky   osallistua   ympäristöongelmien   ratkaisemiseen.   Ympäristövastuullisille   henkilöille  tutkitusti  yhteisiä  piirteitä  ovat  ympäristöherkkyys,  ympäristöystävälliset  arvot  ja   asenteet   sekä   tietoisuus   ympäristöasioista.   Tärkeitä   ovat   myös   luottamus   omiin   kykyihin   ja   vaikutusmahdollisuuksiin   sekä   aidot   konkreettiset   kyvyt   ja   vaikuttamisen   mahdollisuudet.   Näitä  kaikkia  ympäristövastuullisuuden  osa-­‐alueita  voidaan  vahvistaa  draaman  keinoin.     Draaman   maailmaan   astuttaessa   tehdään   osallistujien   kesken   yhteinen   draamasopimus.   Sen   myötä   luodaan   yhdessä   arkinormeista   poikkeava   tila,   jossa   leikki   ja   heittäytyminen   on   sallittua.   Tässä   tilassa   soveltavan   draaman   menetelmät   antavat   mahdollisuuden   toisaalta  irrotella   luovasti   ja   toisaalta   tutkia   hankaliakin   aiheita   syvällisemmin   eri   näkökulmista.   Draamaprosessin   kautta   koettu   taide-­‐elämys   voi   herkistää   ja   koskettaa   arjen   keskellä   sekä   pysähdyttää   pohtimaan   tunteiden   nostattamia   asenteita   ja   arvoja.   Tällainen   havahtuminen   saattaa   tarjota   mahdollisuuden   muutokseen   kohti   kestävämpiä   elämäntapoja   ja  toimintaa.     Draaman   etuihin   kuuluu   myös   se,   että   yhteisen   draamasopimuksen   myötä   voidaan   ottaa   erilaisia   rooleja   ja   kohdata   toiset   avoimesti   ilman   oman   henkilöhistorian   painolastia.   Draamametodit   työtapana   voivat   siis   osaltaan   edistää   myös   suvaitsevaisuutta   ja   ennakkoluulottomuutta.   Arvopohjaisia   asioita   käsiteltäessä   nimenomaan   ennakkoluuloton   toisen   ihmisen   kohtaaminen   ja   toisen   eriävien   mielipiteiden   suvaitseminen   ovat   toiminnan   ytimessä.       Draaman   avulla   oppiminen   perustuu   siihen,   että   osallistujat   vertaavat   draaman   myötä   koettua   maailmaa   omaan   arkitodellisuuteensa   ja   jäsentävät   näin   maailmankuvaansa   uudelleen   käyttäen   hyväksi   omia   ja   ryhmän   muiden   jäsenten   aikaisempia   kokemuksia   ja   tietoja.     Kokemuksellisen   oppimiskäsityksen   mukaan   jokainen   oppija   tuo   oppimiseen   mukanaan   omat   ainutlaatuiset   kokemuksensa,   jotka   parhaimmillaan   monipuolistavat   ja   laajentavat  oppimisen  kohteena  olevia  asioita.                                      

4  

  Tärkeä   osa   ympäristövastuullisuuteen   kasvamista   on   rohkaistua   ilmaisemaan   omia   ajatuksiaan   ja   mielipiteitään.     Draaman   avulla   voidaan   turvallisesti   kokeilla   omien   mielipiteiden   muodostamista,   erilaisissa   ristiriitaisissa   tilanteissa   toimimista   sekä   konkreettisia   vaikuttamisen   keinoja.   Kun   asettuu   itse   kehollaan   ja   äänellään   tekemään,   itseilmaisu   rohkaistuu   ja   kehittyy   kuin   huomaamatta.   Draamametodit   voivatkin   vahvistaa   nuorten  itsetuntoa  ja  auttaa  uskomaan  omiin  kykyihin  vaikuttaa.  Tekemisen  ja  kokeilemisen   myötä   nuorten   kyvyt   ja   mahdollisuudet   toimia   kasvavat   myös   aidosti,   jolloin   myös   valtautumisen   prosessi   etenee.   Yksi   tämän   kouluvierailun   tärkeimmistä   tavoitteista   onkin   oppilaiden   kannustaminen   aktiiviseen   kansalaisuuteen   eli   vaikuttamaan   omaa   elämäänsä   koskeviin  asioihin,  kuten  oman  lähiluonnon  kohtaloon.       Sosiokulttuurisen   innostamisen   idean   mukaan   ihmisyys   on   kykyä   dialogiseen   eli   vastavuoroiseen   suhteeseen   maailman   kanssa.   Ihminen   on   lähtökohtaisesti   luova,   itseään   toteuttava   ja   kulttuuriaan   uudistava.   Pohja-­‐ajatuksena   innostamisen   ja   soveltavan   draaman   kanssa   työskentelyssä   on   pyrkimys   antaa   ihmiselle   tilaa   sekä   kuulluksi   tulemisen   mahdollisuus.       Tämän   kouluvierailuohjelman   muodoksi   valikoitui   prosessidraama   eli   draamatarina.   Prosessidraamassa  ohjaaja  ja  oppilaat  luovat  yhdessä  fiktiivisen  tarinan,  joka  etenee  erilaisten   osallistavien   harjoitusten   avulla   tehden   näin   tarinan   maailman   näkyväksi.   Ryhmän   jäsenet   toimivat   sekä   tarinan   kertojina   että   henkilöhahmoina,   jolloin   oppilaat   saavat   tilanteesta   omakohtaisen   kokemuksen   useammasta   eri   näkökulmasta.   Prosessidraamassa   keskeisiä   ovatkin  nimenomaan  ristiriitaiset  ja  jännitteitä  sisältävät  tilanteet.  Näissä  tilanteissa  opitaan   toimimaan   yhdessä   pyrkimättä   kuitenkaan   yhteisymmärrykseen   niiden   ratkaisuissa. Prosessidraamassa   kaikki   läsnäolijat   ovat   osallistujia;   ulkopuolisia   katsojia   ei   ole.   Osallistujilta  ei  vaadita  mitään  aiempaa  kokemusta  draamatyöskentelystä.         Lähteet:     Hiltunen,  Jaana  &  Konivuori,  Heli  2005:  Vihreä  draama   Ventola,  Marja-­‐Riitta  &  Renlund,  Micke  (toim.)  2005:  Draamaa  ja  teatteria  yhteisöissä      

 

5  

 

Draaman ohjaamisesta

  Ohjaajan   tärkein   ominaisuus   on   innostuneisuus   aihetta   kohtaan.   Innostus   tarttuu,   kun   kouluun   saadaan   motivoitunut   vierailija,   joka   tulee   pitämään   tuntia   itselleen   tärkeästä   aiheesta.   Ohjaaja   välittää   omia   ympäristömyönteisiä   arvojaan   ja   asenteitaan   oppilaisiin   omalla  esimerkillään.       Draaman   ohjaajalla   on   etupäässä   johdattelijan   rooli.   Tarina   on   runko,   jonka   puitteissa   oppilaat   luovat   ryhmästä   lähtevää   tietotaitoa   jakamalla   toisilleen   elämyksen   ja   oppimiskokemuksen.   Kouluvierailuohjelman   pääasiallinen   tarkoitus   on   houkutella   oppilaita   pohtimaan   omia   arvojaan   ja   asenteitaan   sekä   kokemaan,   että   heillä   itsellään   on   kyky   vaikuttaa.   Tämä   tarkoittaa,   että   myös   ohjaustilanteen   tulisi   olla   mahdollisimman   dialoginen   eli   vastavuoroinen.   Ohjelman   myötä   ryhmästä   saattaa   esimerkiksi   nousta   yllättäviäkin   tarjouksia  tai  ehdotuksia,  jolloin  niitä  ei  saa  ohittaa.  Kaikkien  ajatusten  ja  kommenttien  tulee   olla   aidosti   sallittuja,   eli   ne   tulee   huomioida   jollakin   tapaa.   Ohjaajan   vastuulla   on   kuitenkin   ryhmän   johdattaminen   turvallisesti   tarinan   vaiheiden   läpi   niin,   että   aikaa   jää   myös   ratkaisujen  pohdintaan.  Yksi  ohjaajan  keskeisistä  tehtävistä  on  siis  pitää  aikataulusta  huolta.     On  tärkeää,  että  ohjaaja  kokee  olonsa  kotoisaksi  ohjaamansa  tarinan  parissa.  Ohjelmaa  saa  siis   mieluusti   muokata   itsensä   näköiseksi,   jos   jokin   harjoitus   tai   sanavalinta   ei   tunnu   omaan   suuhun   sopivalta.   Jotta   ohjaaja   voisi   ohjaustilanteessa   olla   rento   ja   nauttia   tekemisestään,   kannattaa  vierailuun  valmistautua  hyvissä  ajoin.  Ennen  kouluvierailua  ohjaaja  on  yhteydessä   luokan   opettajaan   ja   sopii   vierailuun   liittyvistä   asioista.   Onnistuneen   vierailun   kannalta   on   hyvä   antaa   ohjelman   ja   sen   sisällön   hiukan   hautua   mielessään,   jotta   aikaa   jää   myös   mahdollisten   omien   kysymysten   heräämiseen.   On   kuitenkin   syytä   muistaa,   että   vaikka   hyvä   valmistelu  on  tärkeää,  myös  improvisaatiolle  kannattaa  jättää  hieman  tilaa!           Yhteysopettajan  kanssa  sovittavat  asiat:   Ennen  vierailua  tehtävät  valmistelutyöt:       • Oppilasmäärä,  luokka-­‐aste  ja   • Tarvittavien  materiaalien  ja   oppitunti.   rekvisiitan  hankinta.     o Ohjelmassa  voi  käyttää   • Muut  mahdolliset  asiat,  joita  luokasta   sellaista  rekvisiittaa,  jota   on  hyvä  tietää  ennakkoon.   sattuu  kotoa  löytymään   • Kaksoisoppitunti  tulee  voida  pitää   (hattuja,  kravatteja,  pipoja,   yhteen  ilman  välituntia  (90  min).   silmälaseja,  liivejä,  huiveja   • Luokkahuoneessa  tulee  saada   jne).   työnnettyä  pulpetit  sivuun.   o Jokaiselle  roolihahmolle  tulee   • Luokkahuoneesta  tulee  löytyä  muut   varata  jokin  oma  merkki.     tarvittavat  välineet  (liitutaulu  tms.,   • Kehystarinan  ulkoa  opettelu  niin,  että   kaiuttimet,  videotykki).   sen  kertominen  onnistuu  suurin   • Opettajan  tulee  olla  läsnä   piirtein  omin  sanoin.  Lunttilappua  voi   kouluvierailun  aikana  mm.  työrauhan   toki  käyttää  muistin  tukena.     varmistamiseksi.   • Omien  hahmojen  eli  metsurin  ja   • Yhteysopettajan  puhelinnumero.   kunnanjohtajan  kokeileminen   • Ennakkotehtävä  –  ei  pakollinen.   etukäteen.  Millaiset  hahmot  ohjaaja   haluaa  näistä  kahdesta  luoda?      

6  

 

Ennakkotehtävät Opettajalle   voi   halutessaan   lähettää   ennakkoon   pohdittavaksi   kouluvierailun   teemaan   virittävän   tehtävän.   Ennakkotehtävä   ei   ole   välttämätön   ohjelman   onnistumisen   kannalta,   mutta   se   johdattelee   luokan   metsäkysymysten   äärelle   ja   helpottaa   näin   draamatarinan   aihepiiriin  heittäytymistä  kouluvierailun  aikana.     Ennakkotehtäväksi  sopii  esimerkiksi  jokin  seuraavista:     1. Jaa  luokan  liitutaulu  kahteen  yhtä  suureen  osaan  ja  pyydä  oppilaita  keräämään  toiselle   puolen  taulua  vanhan  monimuotoisen  metsän  ja  toiselle  talousmetsän  tuntomerkkejä.   Tehtävän  voi  toteuttaa  piirtämällä.  Keskustelkaa  vanhan  metsän  merkityksestä.     (Kesto  yhteensä  5–15  min.)     2. Tehkää   luokan   kanssa   lyhyt   retki   koulun   lähimetsään   ja   tutkikaa   sen   moni-­‐ muotoisuutta  Luonto-­‐Liiton  yksinkertaisten  tehtävien  avulla:   www.luontoliitto.fi/materiaalit/verkkojulkaisut/monimuotoisuus.pdf.     (Kesto  yhteensä  30–60  min.)     3. Katsokaa  yhdessä  Metsän  tarina  -­‐elokuva  (ohjaus  Ville  Suhonen  ja  Kim  Saarniluoto)  ja   keskustelkaa  vanhan  metsän  merkityksestä.     (Kesto  yhteensä  noin  90  min.)         Hyvää  taustatietoa  metsistä:     Savisaari,  Hanna  (toim.)  2006:  Metsän  ääni  –  Luonto-­‐Liiton  opas  metsiin  ja  metsien  suojeluun   (www.luontoliitto.fi/metsa/kuvat/Metsan_aani.pdf)          

 

7  

 

TAPAUS TAKAMETSÄ - TOIMINNALLINEN METSÄLÄHETTILÄSVIERAILU Kesto:  90  min   Kohderyhmä:  Yläkouluikäiset   Ryhmäkoko:  6–24  oppilasta     Tarvikkeet  koululla:   • tarpeeksi  tilaa  –  esim.  luokkahuone,  josta  saa  pulpetit  sivuun   • videotykki  ja  kaiuttimet   • fläppi-­‐  tai  liitutaulu  &  tusseja  tai  liituja.     Tarvikkeet  ohjaajalla  mukana:   • metsäkuvat  (PowerPoint)   • metsänäänet  (MP3)   • jokin  sopiva  musiikkikappale  (esim.  Soul  Captain  Band:  Suurempi  puu)   • paikallislehden  juttu   • roolimerkit  10  kpl  (hattuja,  kravatteja,  silmälaseja,  liivejä,  kompassi  tms.)   • roolikortit  (ks.  liitteet)   • käpy,  oksa  tms.   • Luonto-­‐Liiton  esitteitä.     Opettajan  on  oltava  kouluvierailijan  pitämällä  tunnilla  läsnä  koko  vierailun  ajan.   Opettaja  voi  olla  mukana  tuntia  sivusta  seuraten  tai  keskusteluun  ja  harjoitteisiin   osallistuen.  Tästä  kannattaa  sopia  etukäteen.       Alkuvalmistelut     Ennen  oppilaiden  saapumista  luokkaan  ohjaaja  voi  laittaa  metsänääniä  soimaan  ja  heijastaa   taustalle  vaihtuvia  metsäkuvia  videotykiltä.  Äänet  ja  kuvat  eivät  ole  välttämättömiä,  mutta   auttavat  luomaan  tunnelmaa.  Pulpetit  siirretään  sivuun.       Aloitetaan  piirissä  istumalla.  Ohjaaja  esittelee  itsensä  ja  Luonto-­‐Liiton  lyhyesti  ja  kertoo,  miksi   tekee  metsävierailuja.  Sitten  ohjaaja  kertoo  vierailun  kulusta  ja  pelisäännöistä:     v Tunnilla  tutkitaan  metsäaihetta,  tarkemmin  ottaen  lähimetsiä  ja  niiden  merkitystä.   Tehdään  pienryhmissä  erilaisia  toiminnallisia  ja  ilmaisun  harjoitteita.   v Harjoitteiden  tekeminen  onnistuu  kaikilta;  ei  ole  oikeaa  tai  väärää  tapaa  tehdä.   v Vierailusta  saa  irti  sitä  enemmän,  mitä  rohkeammin  on  mukana.   v Avoin  ja  hyväksyvä  ilmapiiri  on  tärkeä,  kaikkia  mielipiteitä  kunnioitetaan.  Ohjaajan   kanssa  ei  tarvitse  olla  samaa  mieltä.   v Ohjelman  kesto  on  90  minuuttia  yhteen  putkeen.  Taukoja  ei  pidetä.   v Puhelimet  laitetaan  äänettömälle  ja  reppuihin.        

 

8  

 

ALOITUS: Mennään metsään 15  min    

Karhumyyrä-­‐venyttely   Seistään  piirissä  ja  venytetään  kädet  korkealle  ilmaan  niin  pitkälle  kuin  saadaan.  Karhu  on   nukkunut  monta  kuukautta  pesässään,  ja  nyt  herätessään  se  haluaa  venytellä   mahdollisimman  suuresti.  Seuraavaksi  otetaan  mahdollisimman  pieni  asento  aivan   kyykyssä  kädet  polvien  ympärillä.  Naamankin  voi  laittaa  ruttuun  niin  kuin  myyrä,  joka   kulkee  maan  alla  eikä  halua  saada  multaa  suuhunsa.  Sitten  vaihdetaan  taas  karhuun.  Nyt   voi  avata  silmät  ja  suunkin  niin  isoksi  kuin  mahdollista.  Sitten  vuorotellaan  nopeammin,   niin  että  tulee  lämmin:  myyrä,  karhu,  myyrä,  karhu!     Ilves  ja  kauriit     Seistään  piirissä.  Ohjaaja  pyytää  osallistujia  valitsemaan  ryhmästä  kaksi  henkilöä.  Muille  ei   kerrota,  kenet  kukin  valitsee.  Ohjaajaa  ei  saa  valita.  Eläydytään  ilvekseksi,  joka  väijyy  näitä   kahta  valittua  kaurista.  Miten  ilvekset  liikkuvat?  Yritetään  siis  liikkua  salakavalasti  ja   vaanien!  Kun  ohjaaja  sanoo  hep,  lähdetään  liikkeelle  ja  yritetään  pysyä  yhtä  kaukana   molemmista  kauriista  niin,  ettei  kumpikaan  pääse  karkuun.  Lopuksi  ohjaaja  voi  kehottaa   ilvestä  nappaamaan  toisen  kauriin  kiinni.     Teerikukot  soitimella     Palataan  takaisin  piiriin.  Ohjaaja  pyytää  jälleen  osallistujia  valitsemaan  kaksi  uutta   henkilöä  ryhmästä.  Eläydytään  nyt  soitimella  olevaksi  teerikukoksi,  joka  haluaa  seistä   aivan  suon  keskipisteessä.  Otetaan  hyvä  kukkoileva  ryhti!  Liikutaan  kuin  oltaisiin  koko   suon  komeimpia  kukkoja!  Kun  ohjaaja  sanoo  hep,  lähdetään  liikkeelle  ja  yritetään  pysyä   näiden  kahden  valituksi  tulleen  kilpailevan  teerikukon  välissä.       Mielipidejanat  ja  haastattelut   Tehdään  tilan  poikki  näkymätön  mielipidejana,  johon  asetutaan  seisomaan  siihen  kohtaan   mikä  on  oma  mielipide  suhteessa  annettuihin  väittämiin.  Toisessa  päässä  huonetta  on   “täysin  samaa  mieltä”  ja  toisessa  “täysin  eri  mieltä”.  Väliin  tulevat  kaikki  harmaan  sävyt.   Nyt  haetaan  ihan  omaa  mielipidettä,  eli  ei  tarvitse  mennä  kaverin  viereen.  Välillä  ohjaaja   voi  ottaa  käteensä  kuvitteellisen  mikrofonin  ja  käydä  haastattelemassa  muutamia   ääripäiden  edustajia  tai  sellaisia,  jotka  haluavat  kommentoida  valitsemaansa  paikkaa.                    Väitteet:     • Suomalaisilla  on  erityinen  suhde  metsään.   • Minulla  on  erityinen  suhde  metsään.   • Metsien  suojelu  on  myös  ihmisen  suojelua.   • Pyrin  käyttämään  paperia  mahdollisimman  säästäväisesti.  (Tässä  ohjaaja  voi   kysellä  ”mikrofoninsa”  kanssa  paperinsäästövinkkejä)     Patsaat   Mietitään  yhdessä,  miksi  metsät  ovat  tärkeitä.  Mikä  on  metsien  merkitys?  Mitä  metsistä   saadaan?  Mikä  on  metsän  arvo?  Ohjaaja  kirjoittaa  ajatukset  ylös  taululle.  Lähdetään  sitten   kävelemään  tilassa  musiikin  tahtiin.  Kun  ohjaaja  pysäyttää  musiikin  ja  huutaa  jonkin   taululle  kirjoitetun  asian,  muodostetaan  sanattomasti  viereisten  kahden  tai  kolmen   henkilön  kanssa  patsas,  joka  kuvaa  kyseistä  metsän  tärkeää  tehtävää.        

9  

  v Tavoite:  Lämmitellään  kehoa  ja  lisätään  sitä  kautta  uskallusta  käyttää  omaa  kehoa   monipuolisesti.  Harjoitellaan  jo  hieman  roolin  ottoa  eläytymällä  helppoihin  hahmoihin,   kuten  eläimiin.  Virittäydytään  miettimään  omaa  suhdetta  metsään.    

AIHEEN KÄSITTELY: Tapaus takametsä 45  min  

v Istutaan  piirissä  lattialla.   v Draamasopimus:  Draamatarinassa  välillä  ohjaaja  ja  välillä  oppilaat  eläytyvät  johonkin   rooliin.  Draamamerkki  viestii,  että  joku  on  roolissa  eikä  ilmaise  silloin  omia  vaan   roolihahmon  mielipiteitä.   v Keksitään  päähenkilölle  ja  hänen  kaverilleen  yhdessä  nimet  (tässä  Olivia  ja  Peter).     25  min     Millainen  metsä?   Ohjaaja  aloittaa  tarinan:  “Tässä  tarinassa  tutustumme  8.-­‐luokkalaiseen  Oliviaan.  Hän  asuu   pienessä  kaupungissa  pientaloalueella  keltaisessa  rivitalossa.  Aivan  hänen  kotinsa   takapihalta  alkaa  metsäalue,  joka  rajautuu  pieneen  järveen.  Joka  aamu  Olivia  kävelee   takametsän  läpi  bussipysäkille  ja  matkustaa  kouluun.  Takametsän  läpi  kulkee  myös  lyhin   oikoreitti  Olivian  parhaan  kaverin  Peterin  luo.  Oikoreittiä  kulkiessa  täytyy  kuitenkin   hypätä  metrin  levyisen  puron  yli  ja  välillä  kengät  kastuvat,  joten  aina  Olivia  ei  valitse  tätä   reittiä.  Satunnaisen  ohikulkijan  mielestä  tämä  tavallinen  takametsä  saattaa  ehkä  näyttää   mitättömältä,  mutta  Olivialle  se  on  kaikkein  tärkein  paikka,  sillä  hän  on  liikkunut  siellä   aivan  pikkulapsesta  lähtien.”       Keskustelu:  Millainen  metsä  tämä  on?  Jos  metsä  on  oikein  vanha  ja  monipuolinen,  mitä   siellä  voisi  kasvaa?  Keväällä?  Kesällä?  Syksyllä?       v Tavoite:  Otetaan  tarinan  metsä  omaksi  luomalla  se  itse.     Still-­‐kuvat   Muodostetaan  ryhmissä  (3–4  hlö)  liikkumattomia  still-­‐kuvia  Olivian  muistojen  albumiin   tärkeistä  hetkistä,  joita  hän  on  varttuessaan  metsässä  kokenut.  Viimeisimmät  nuoruuden   kuvat  ovat  varmaan  kännykkäkameran  kuvia.  Jokainen  ryhmä  tekee  yhden  kuvan.  Kuvat   voivat  olla  mukavia  tai  ikäviä  hetkiä  lapsuudesta  tai  nuoruudesta.  Ohjaaja  esittelee  Olivian   ja  Peterin  roolimerkit.  Kaikkien  ei  tarvitse  esittää  ihmisiä,  vaan  osa  voi  olla  vaikka  kiviä  tai   puita.  Pienen  harjoittelun  jälkeen  katsotaan  yhdessä  kaikkien  ryhmien  kuvat.  Yleisön   kannattaa  sulkea  silmät  aina  kuvien  välissä  ja  avata  ne  vasta,  kun  vuorossa  oleva  ryhmä   huutaa:  ”Valmis!”                

 

10  

  v Tavoite:  Eläydytään  päähenkilön  Olivian  hahmoon  ammentamalla  omasta   kokemusmaailmasta  metsäisiä  aktiviteetteja.  Samalla  huomataan,  kuinka  monipuolista   tekemistä  metsästä  löytyy  ja  havaitaan  lähimetsän  merkitys.       Paikallislehti   Palataan  takaisin  piiriin  ja  tarina  jatkuu:  “Eräänä  päivänä  Olivialla  ja  Peterillä  on  ollut   tärkeä  matikan  koe.  Olivialla  koe  ei  ole  mennyt  kovinkaan  hyvin,  Peterillä  taas  vähän   paremmin.  He  ovat  kuitenkin  molemmat  tyytyväisiä,  että  koe  on  nyt  ohi.  Kokeen  jälkeen   Olivia  ja  Peter  menevät  iloisin  mielin  kahvilaan  hengailemaan.  Kahvilassa  he  huomaavat   pöydällä  lojuvan  paikallislehden  otsikon:  “Metsistä  kipeästi  kaivattuja  tuloja  kunnalle  –   Hiisikallion  takametsä  hakataan.”  Ohjaaja  heittää  uutisen  piirin  keskelle.  Yksi  oppilaista   voi  lukea  uutisen.  Uutisen  voi  samalla  myös  heijastaa  seinälle.       Keskustelu:  Mitä  Olivian  ja  Peterin  mielessä  mahtoi  liikkua,  kun  he  lukivat  uutisen?      

 

 

v Tavoite:  Yllättävä  käänne  eli  koukku,  joka  saa  osallistujat  kiinnostumaan  tarinasta.   Esitellään  konfliktitilanne.     Olivian  uni   “Matkalla  kahvilasta  kotiin  Olivia  kulkee  takametsän  läpi,  kuten  aina.  (Ohjaaja  voi  kuvailla,   millaisten  paikkojen  ohi  Olivia  kävelee  käyttäen  niitä  elementtejä,  joita  syntyi   ensimmäisessä  ryhmäkeskustelussa.)  Hän  on  uutisesta  vähän  hämillään.  (Käytetään   sanoja,  joita  nuoret  itse  tarjosivat  keskustelussa.)  Olivia  huomaa,  että  jalat  kuljettavat   häntä  kuin  huomaamatta  kohti  hänen  lapsuutensa  suosikkipaikkaa  metsässä  –   jättimäiselle  kiipeilykivelle.  Lapsuuden  iso  kivi  ei  näytäkään  enää  yhtä  järkälemäiseltä   kuin  pienenä,  ja  sille  kiipeäminenkin  onnistuu  nyt  ihan  parilla  askeleella.  Kiven  päällä   kasvaa  pehmeä  kerros  seinäsammalta,  ja  keväinen  aurinko  paistaa  oksiston  läpi  mukavan   lämpimästi.  Ei  kulu  aikaakaan,  kun  Olivia  nukahtaa  kivelle  metsän  rauhoittavat  äänet   korvissaan.  “       • Tehdään  metsän  äänimaisema  silmät  kiinni  piirissä  istuen.  Ohjaaja  neuvoo   aluksi,  että  ääntä  voi  tuottaa  sekä  suullaan  että  kehollaan.  Ohjaaja  antaa  ryhmän   itse  päättää,  milloin  äänimaisema  tulee  päätökseen.   • Sitten  katsotaan  Olivian  uni.  Jokainen  voi  valita,  millainen  puu  haluaa  olla  ja  missä   haluaa  kasvaa.  Tehdään  tilaan  metsä  seisten  kaikki  puina  silmät  kiinni  ja  toistetaan   äsken  harjoiteltua  äänimaisemaa.   • Ohjaaja  roolissa  metsurina  (roolimerkki)  keskeyttää  metsänäänet   moottorisahan  äänellä  ja  merkitsee  kaadettavat  puut  koskettamalla.  Hän   jättää  vain  muutaman  puun  pystyyn.  Metsuri  kertoo  puita  merkitessään   faktoja  harjoittamastaan  metsänhoitotavasta:  “Drnnn,  drnnn.  Jaa,  se  on   päätehakkuu  eli  mehtää  vaan  sitten  matalaks!  Perinteisellä  tyylillä  kaikki   maan  tasalle  ja  hakkuutähteet  kantoineen  polttoon  ja  energiaksi.  Pitääpä   muistaa  jättää  ne  pari  lakisääteistä  runkoa  pystyyn,  ettei  tule  sitten   sanomista.”   • Ohjaaja  tulee  pois  roolista  ja  kertoo,  että  kaadettujen  puiden  tulee  mennä   sivuun.  Nyt  jäljelle  jääneet  puut  yrittävät  muodostaa  saman  äänimaiseman   uudelleen.  

11  

  Palataan  takaisin  piiriin  ja  keskustellaan:  Miltä  tuntui  olla  puuna  metsässä?  Miltä  jäljelle   jäävistä  puista  tuntui?  Kuka  ajaa  kasvien  ja  eläinten  asiaa,  niillä  kun  ei  ole  omaa  ääntä   mielipiteensä  ilmaisuun?  Onko  avohakkuille  olemassa  vaihtoehtoja?     v Tavoite:  Eläydytään  metsän  tunnelmaan  äänien  avulla.  Kuvitellaan,  miten  metsä  katoaa   ja  muuttuu  hakkuuaukioksi,  mistä  äänetkin  ovat  kadonneet.  Voidaan  myös  keskustella   avohakkuun  ja  jatkuvan  kasvatuksen  eroista.      

    20  min     Tiedotustilaisuus   “Kuten  paikallislehden  uutisessa  luki,  seuraavana  päivänä  kunnantalolla  järjestetään   tiedotustilaisuus.“       • Ohjaaja  jakaa  pienryhmille  (2–3  hlö)  näkökulmakortit  ja  hahmojen  roolimerkit.   Ryhmät  keskustelevat  ensin  hetken  keskenään  siitä,  millaisia  kysymyksiä  tai   väittämiä  heidän  roolihenkilöllään  voisi  aiheesta  olla,  ja  päättävät  sitten,  kuka   edustaa  heidän  hahmoaan  tiedotustilaisuudessa.  Muut  voivat  auttaa  ja  kuiskailla   neuvoja  vieressä.     • Ohjaaja  roolissa  kunnanjohtajana  (roolimerkki)  avaa  tiedotustilaisuuden   saapumalla  paikalle:  “Tervetuloa  tähän  tiedotustilaisuuteen!  Minä  olen  Kimmo   Kunnanisä,  ja  tänään  keskustelemme  Hiisikallion  takametsän  hakkuusta.”   Kunnanjohtaja  johtaa  keskustelua  kertoen,  että  ryhmien  edustajat  saavat   puheenvuoron  viittaamalla.  Aina  puheenvuoron  aluksi  on  syytä  esitellä  itsensä.   Ohjaaja  yrittää  johdattaa  hahmot  väittelyyn.  Mikäli  väittelyä  ei  synny,   kunnanjohtaja  voi  itse  sanoa  muutaman  provokatiivisen  väittämän,  kuten:   “Kyllähän  kaikki  toivovat  kuitenkin  uutta  ostoskeskus-­‐palvelutaloa  tähän   kuntaan”,  tai  “Kaikki  ovat  varmasti  yhtä  mieltä  siitä,  että  tällaiset  turhat  joutomaat   tulee  välittömästi  lyödä  rahoiksi”,  tai  “Ei  täällä  voida  jokaista  ötökkää  ja   möngertäjää  ruveta  suojelemaan!”  Kun  jokainen  hahmo  on  saanut  vähintään   kerran  sanoa  sanottavansa,  kunnanjohtaja  lopettaa  tilaisuuden  sanomalla:  “Kiitos   mielenkiinnostanne,  tiedotustilaisuus  on  päättynyt.”     v Tavoite:  Eri  intressiryhmien  kantojen  esiin  tuominen.  Harjoitellaan  oman  mielipiteen   ilmaisemista  ja  perustelemista.      

 

12  

  Pois  roolista   Palataan  piiriin  ja  tullaan  pois  roolista  ravistelemalla  kehoa  hetki.  Lisäksi  kätellään   jompaakumpaa  vierustoveria  ja  kerrotaan  oma  nimi  ja  lempiruoka.  Näin  muistetaan,  keitä   ollaan,  eikä  rooli  unohdu  päälle.      

LOPETUS: Miten tämä liittyy minuun?

30  min  

 

    20  min     Miten  minä  voin  vaikuttaa?   “Tähän  päättyi  tarinamme.  Tämä  oli  keksitty  tarina,  mutta  valitettavasti  vastaavanlaisia   tilanteita  tapahtuu  myös  oikeasti.  Jollekin  ihmiselle  tärkeä  metsä  aina  välillä  kaadetaan.   Metsiä  kaadetaan  joko  siksi,  että  puuaines  halutaan  myydä  ja  saada  rahaa,  tai  koska   metsän  paikalle  halutaan  rakentaa  jotakin.”     Tehdään  ryhmissä  (3–4  hlö)  liikkuva  kuva  aiheesta:  Jos  sinun  oma  lähimetsäsi  olisi   uhattuna,  kuka/ketkä  voisivat  ryhtyä  toimiin  metsän  pelastamiseksi  ja  miten?     • Mikä  voisi  olla  ensimmäinen  askel,  jolla  muutos  saataisiin  alulle?  Keneen  tulee   vedota?  Miten?   • Kuvassa  saa  olla  liikettä  ja  ääntä,  ehkä  jopa  muutama  repliikki.   • Pienen  harjoittelun  jälkeen  katsotaan  kuvat  samaan  tapaan  kuin  still-­‐kuvat,   sulkien  silmät  aina  kuvien  välissä.  Tarvittaessa  ohjaaja  voi  pyytää  repliikkejä  tai   ajatusääniä  koskettamalla  hahmoja  olkapäähän,  jos  kuva  ei  muuten  aukea  yleisölle.     Kuvien  jälkeen  ohjaaja  kerää  liitu-­‐  tai  fläppitaululle  ajatuksia:  Mitä  kaikkia  vaikuttamisen   keinoja  tässä  nähtiin?  Mitä  muita  keinoja  on  vaikuttaa?  Mitkä  eri  tahot  voivat  vaikuttaa   lähimetsien  kohtaloon?  

 

13  

  •

Ohjaaja  voi  varmistaa,  että  jokaiselta  kolmelta  yhteiskunnan  sektorilta  löytyy   jotain  vaikuttamisen  keinoja:  valtiollinen  eli  julkinen  sektori,  taloudellinen  eli   yksityinen  ja  kansalaisyhteiskunta  eli  ns.  kolmas  sektori.  Mitkä  näistä  listatuista   vaikuttamisen  keinoista  ovat  mahdollisia  yläkouluikäiselle?  

  v Tavoite:  Pohditaan  ja  ideoidaan  yhdessä  kansalaisvaikuttamisen  kanavia  ja  keinoja.   Aktiivisen  kansalaisuuden  ja  yhteistyön  merkityksen  esiintuominen.    

  10  min       Mitä  jäin  pohtimaan?   Vierailun  lopuksi  istutaan  takaisin  piiriin  ja  tehdään  jossain  muodossa  pieni  fiilis-­‐  ja   lupauskierros:  “Tehdään  lupaus  metsän  puolesta.  Mitä  konkreettista  sinä  aiot  tehdä   metsien  hyväksi?  Teko  voi  olla  jokin  pieni  arkinen  asia,  sillä  pienet  teot  kasautuvat  ajan   myötä  suuriksi.  Kun  sinä  näytät  lähipiirillesi  hyvää  esimerkkiä,  myös  muut  alkavat  tehdä   hyviä  tekoja,  ja  sillä  on  jo  iso  vaikutus.  Lupaa  jotain  konkreettista  ja  kerro,  miten  ja  milloin   aiot  lupauksesi  toteuttaa.”     Valitse  yksi  seuraavista  vaihtoehdoista  jäljellä  olevasta  ajasta  riippuen:   • Jos  on  kiire:  Iso  paperi  ja  kyniä  piirin  keskelle.  Kirjoitetaan  lupaukset   yhteiselle  paperille  ja  jätetään  luokan  seinälle.   • Jos  on  kiire:  Tuija  Toimittaja  tulee  haastattelemaan  oppilaita  työpajasta.   ”Millaisen  sitaatin  haluaisit  sanoa  tästä  työpajasta?  Mikä  jäi  päällimmäiseksi   mieleen?”  Yksi  lause  riittää  vastaukseksi.   • Jos  on  aikaa:  Käpy  tms.  kiertää  ringissä  ja  jokainen  kertoo  vuorollaan,  mitä   jäi  pohtimaan.  Tai:  yksi  oivallus  koetusta  ja  lupaus  metsän  hyväksi.  Sillä,   jolla  on  käpy  kädessään,  on  myös  puheenvuoro.  Muut  kuuntelevat  rauhassa.   • Jos  on  aikaa:  Hetken  merkitseminen.  “Mene  tilassa  paikkaan,  jossa  koit   jonkin  oivalluksen  tämän  työpajan  aikana.  Kun  ohjaaja  koskettaa   olkapäätäsi,  kerro  yhdellä  lauseella  oivalluksestasi  tai  siitä,  mitä  jäit   pohtimaan.”     v Tavoite:  Varmistetaan,  että  jokainen  saa  vielä  lopuksi  äänensä  jollakin  tapaa  edes   hetkeksi  kuuluviin.  Lupauksen  tekeminen  vie  koetun  mukaan  omaan  elämään  ja  arkeen.      

 

14  

 

Liitteet      

PAPERINKULUTUKSESTA

  Muutamia  tapoja  vähentää  omaa  paperinkulutusta:   v Ei  mainoksia,  kiitos!  -­‐tarra  oveen  tai  postilaatikkoon   v oma  kankainen  kauppakassi  mukaan  ostoksille   v tulostaminen  paperin  molemmin  puolin  ja  kaksi  sivua  arkille   v kankainen  käsipyyhe  paperisten  sijaan   v ei  kertakäyttöastioita   v mahdollisimman  vähän  pakatut  tuotteet     v kirjasto  lehtien  lukemiseen  ja  kirjojen  lainaamiseen   v kierrätyspaperi  vessassa,  postikorteissa,  kansioissa,  tulostuksessa  jne.   v nestekartonkipakkaukset  kiertoon.     v 1  kg  sanoma-­‐  tai  aikakauslehtipaperia  vaatii  100  kg  luonnonvaroja:  65  kg  vettä,   30  kg  ilmaa  ja  3  kg  puuta  sekä  apukemikaaleja.     v Suomalaiset  kuluttavat  paperia  vuodessa  200  kg  henkilöä  kohden.    

 

METSÄN ARVO

 

 

  v Itseisarvo     v Elämää  ylläpitävä  mekanismi   o fotosynteesi   o veden  kierto   o energian  kierto   o biodiversiteetti     v Resurssi   o puuntuotanto   § sellu/paperi   § energiakäyttö   § sahatavara/puumateriaali   o riista,  marjat,  sienet,  yrtit   o luontomatkailu  

15  

 

v Virkistyskäyttö   o lähimetsät   o retkeily   o luonnonharrastus   o luontoliikunta   o leikkipaikka   o metsän   hyvinvointivaikutukset   § fyysiset   § psyykkiset     v Luovuuden  lähde     v Pyhä  paikka  

   

 

Tuija Toimittaja Paikallisuutisista • • •

Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustaja

Pitää kunnan taloudellista kehitystä tärkeänä. Uskoo, että uusi ostoskeskus-palvelutalo tuo kuntaan kaivattuja työpaikkoja. Huolissaan kunnan hyvin korkeasta työttömyysprosentista (17%).  

• • •

Kannattaa metsänhoidossa tehokasta perinteistä avohakkuumenetelmää. Tietää, että takametsän hyvästä hakkuukypsästä puustosta kunta tienaa noin 10 000 € per hehtaari. Korostaa, että karuilla kasvupaikoilla viihtyvä mänty kasvaa tukkipuun mittoihin Etelä-Suomessa 80 vuodessa – eli kyse on kuitenkin uusiutuvasta luonnonvarasta!

 

     

Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!

Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!  

Eläkeläinen • • •

Haltioissaan uudesta ostoskeskus-palvelutalosta! Toivoo, että sen yhteyteen tulee myös uimahalli! Huolissaan kunnan terveyspalveluiden näivettymisestä. Harmittelee, että pieni eläke riittää vain kuuteen käyntiin viereisen kunnan uimahallissa.

Perhepäivähoitaja • •

     

Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!

Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!  

   

•

Huolissaan lähimetsänsä puolesta. Toimii perhepäivähoitajana kodissaan takametsän liepeillä ja vie hoitolapsia lähes joka päivä metsään leikkimään. Marjastaa ja sienestää myös itse takametsässä.

16  

  Luontovalokuvaaja

Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja

Epäilee, että takametsän ranta-haavikossa saattaa pesiä liito-orava (Pteromys volans), joka on Suomessa vaarantunut, luonnon-suojelulain nojalla rauhoitettu laji. Valokuvasi liito-oravan papanoita viime syksynä erään vanhan haavan juurella. Haluaisi intohimoisesti saada kuvan liito-oravasta, mutta ei ole vielä ikinä onnistunut näkemään tätä arkaa ja harvinaista yöliikkujaa.

•

•

•

•

Korostaa, että kyseessä on vanha ja siksi luontoarvoiltaan arvokas metsä; paljon hyvää lahopuuta, jossa monet harvinaisetkin lajit viihtyvät. Tietää, että takametsän moni-muotoisuus heikkenee dramaattisesti, mikäli metsää aletaan hoitaa eli harvennushakata ja vanhoja lahopuita poistetaan – avohakkuista puhumattakaan.

 

Mieti mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!  

   

Matkailuyrittäjä • •

Mieti mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!

Vie turisteja kalastamaan takametsään rajautuvalle järvelle. Tuntee hyvin jatkuvan kasvatuksen menetelmän ja on sen puolestapuhuja. Jatkuva kasvatus: hakkuilla poimitaan metsästä vain järeimmät tukkipuut sekä huonolaatuiset puuyksilöt. Hyvälaatuiset, vielä kasvussaan olevat puut sääste- tään, samoin tai-met. Avohakkuita ei ekologisiin ja taloudellisiin perusteisiin nojautuen tehdä

Mieti, mikä on pääviestisi ja miten perustelet oman kantasi!  

17  

 

 

 

18